ZetaTalk: Napojen siirtyminen


Kun Planeetta X asettuu maapallon ja Auringon v�liin, olusuhteet muuttuvat. Maapallon asentoon eniten vaikuttava tekij�, Aurinko ja sen magneettikentt� on nyt peittynyt Planeetta X:n vaikutuksesta. Maapalloon vaikuttaa nyt ainoastaan Planeetta X:n magneettikentt�, joka on p�invastainen Auringon magneettikentt��n verrattuna. Ihmiskunta tiet��, ett� ydin on maapallon raskain osa ja arvelee sen koostuvan enimm�kseen raudasta. T�ss� on jotain per��kin, mutta todellisesta koostumuksesta riippumatta maapallon ydin on paljon herkempi magneettisesti kuin maapallon kuori - ydin pyrkii asettumaan muuttuneen magneettisen ymp�rist�n mukaiseen asentoon ja kuori pyrkii s�ilytt�m��n olemassa olevan asentonsa. Ydin on kiinni kuoressa eik� se ole aivan niin nestem�inen kuin saattaisi ehk� olettaa. Ytimen ja kuoren v�lill� on kitkaa. Ydin ja kuori pyrkiv�t liikkumaan yhten� kokonaisuutena, vaikka ne magnettisesti haluaisivatkin olla eri asennoissa.

Napojen siirtyminen on itse asiassa maapallon ytimen liikett� - ydin pyrkii asettumaan Planeetta X:n magnettikent�n suuntaisesti. Planeetta X on paljon suurempi kuin maapallo ja n�in ollen se m��r�� tapahtumapaikan magneettisen tilanteen, mutta my�s gravitaatio vaikuttaa tapahtumiin. Maapallon kuori vastustaa uudelleenasemoitumista, koska siihen vaikuttaa muun ymp�rist�n aikaansaama magneettikentt� Planeetta X:n magneettikentt�� enemm�n. Toisin sanoen maapallon kuori haluaa pysy� vanhassa ymp�rist�n magneettikenttien m��ritt�m�ss� asennossaan ja ydin haluaa asemoitua Planeetta X:n magneettikent�n mukaan. Maapallon kuoren ja ytimen v�lille syntyy runsaasti j�nnitett�. T�m� j�nnite laukeaa, kun maapallon ydin irtoaa kuoresta ja alkaa k��nty� uuteen asentoon. Ydin vet�� kuitenkin kuorta mukaansa k��ntyess��n uuteen asentoon.

Napojen siirtyminen on n�in ollen hyvin lyhytaikainen tapahtuma, joka paikalla olevista ihmisist� tuntuu tapahtuvan minuuteissa, vaikkakin se oikeasti vie aikaa vajaan tunnin. Tapahtuman aikana on vaiheita, jolloin ihmiset ovat shokissa ja tunnottomia. Ensin on er��nlaista v�rin��, hytkymist�, kun ydin irtoaa kuoresta, johon se on kiinnittynyt useasta kohtaa. Sitten on liukumista, jonka aikana ydin vet�� muutaman minuutin aikana kuorta mukanaan uuteen asentoon. Liukumisen aikana hy�kyaallot sy�ksyv�t rannikoilta sis�maahan, koska vesi on nestem�ist� ja voi siten liikkua kuoresta riippumatta. Vesi haluaa pysy� paikoillaan samalla kun maapallon kuori sen alla liikkuu. Kun ydin on saavuttanut uuden asemansa, se velloo jonkin verran hakien lopullista asentoaan, mutta ydint� kiinte�mpi kuori jatkaa liikett��n edelleen. T�ss� vaiheessa tapahtuu vuorien muodostumista ja ilmenee voimakkaita maanj�ristyksi�. Tilanne on samankaltainen kuin autokolarissa, jossa vahingot syntyv�t t�rm�yksess� hetkell� jolloin liikkeen t�ytyy pys�hty�.

Maapallon mannerlaattojen heikot kohdat antavat periksi. Tyyni valtameri kapenee ja Atlantti levenee. Vuorien muodostuminen tapahtuu nopeasti ja sit� tapahtuu enimm�kseen niill� alueilla, joilla sit� on tapahtunut jo aiemminkin. Kaikki t�m� tapahtuu siis vajaan tunnin aikana mutta tietyt vaiheet ainoastaan muutaman minuutin aikana. Kasvit selviytyv�t, koska niiden juuret ovat maassa ja niiden siemeni� on joka puolella. El�imet, ihmiset mukaan lukien, selviytyv�t, koska ne liikkuvat mannerlaattojen mukana eiv�tk� koe mannerlaattojen liikkeen pys�htyess� 9 Richterin voimakkuista maanj�ristyst� suurempaa j�r�htely�. Siell� miss� tapahtuu vuorien muodostumista mannerlaattojen liikkeen pys�htyess�, pys�hdys ei ole vain yht�kkinen t�r�hdys kuten esimerkiksi auton ajaessa p�in tiilisein��. Kaikki on liikkeess� ja pys�hdys on enemm�nkin samanlainen kuin auton osuessa hiekalla t�ytetyist� muovitynnyreist� tehtyyn esteeseen - sarja pieni� toisiaan nopeassa tahdissa seuraavia t�r�hdyksi�.

T�m�nhetkisen arviomme mukaan Planeetta X on tapahtuman aikana noin 14 miljoonan kilometrin et�isyydell� maapallosta. Sen magneettikent�n vaikutus t�lt� et�isyydelt� on sellainen, ett� Planeetta X:n magneettinen pohjoisnapa saa t�sm�lleen samaan suuntaan asemoituneen maapallon magneettisen pohjoisnavan v�ist�m��n magneettisesta hylkimisvoimasta aiheutuvaa painetta ja kiertym��n etel��n Brasilian kohdalle. T�m�n siirtymisen suuruus ei muutu vaikka maapallon ja Planeetta X:n v�linen et�isyys muuttuisi mutta siirtymisen nopeus muuttuisi. Samoin muuttuisi my�s hy�kyaaltojen koko ja ulottuvuus rannikolta sis�maahan. Toistensa alle sukeltavien mannerlaattojen p��ll� olevan maan l�mp�tila muuttuisi my�s. T�llaisissa kohdissa olevan maan l�mp�tila saattaa kasvaa mannerlaattojen v�lisen kitkan vaikutuksesta niin suureksi, ett� maa sulaa. My�s maankuoren liikkumisen aikaansaamien tuulien voimakkuus riippuu maapallon ja Planeetta X:n v�lisest� et�isyydest� tapahtuman aikana.